Valon asiantuntijat apunasi Greenled valon asiantuntijat apunasi020 125 5800

Palaa Takaisin
Miksi henkilöstöjohtajan pitäisi kiinnostua valaistuksesta?

12 helmikuun, 2021

Miksi henkilöstöjohtajan pitäisi kiinnostua valaistuksesta?

Valaistus mielletään helposti tekniseksi hankinnaksi, joka kuuluu vain kiinteistöpäällikön tai muun ”teknisen kaverin” työpöydälle.

Henkilöstöjohtaja saattaa törmätä valaistushankintaan johtoryhmän kokouksessa, jossa riveillä vilahtelevat uudella valaistuksella saavutettavat energiansäästöt. Mutta puhutaanko samassa yhteydessä henkilöstön hyvinvoinnista? Harvemmin.

Valaistuksen tulisi kiinnostaa niitä, joita kiinnostaa henkilöstön hyvinvointi. Sekä niitä, joita kiinnostaa yrityksen kilpailukyky.

Kerromme seuraavassa miksi.

Valaistus ja ihmisen hyvinvointi

Valaistus on perinteisesti suunniteltu visuaalisen näkemisen kannalta; mikä on riittävä määrä valoa, jotta työtehtävät nähdään suorittaa? Tähän samaan periaatteeseen nojaavat myös kansainväliset valaistusstandardit, joita käytetään ohjenuorana valtaosassa valaistussuunnitelmista.

Standardeissa pimentoon jäävät kuitenkin valon syvemmät, ei-visuaaliset vaikutukset.

Kun valon syvempiä vaikutuksia on alettu ymmärtää, on syntynyt käsite ihmiskeskeisestä valaistuksesta.

Ihmiskeskeisessä valaistuksessa pyritään maksimoimaan valaistuksen positiiviset vaikutukset ihmisiin

Ihmiskeskeisen valaistuksen käsite juontaa vuoteen 2007, jolloin Oxfordin yliopistossa, Russell Fosterin johtamassa tutkimusryhmässä löydettiin niin sanotut ipRGC-solut, eli silmän verkkokalvon luonnollisesti valoaktiiviset gangliosolut.

Kyseiset solut sijaitsevat verkkokalvon takaosassa ja ne vaikuttavat suoraan siihen aivojemme osaan, joka kontrolloi ihmisen luontaista vuorokausirytmiä.

Näissä soluissa on erityinen piirre; ne ovat herkkiä lyhyen aallonpituuden siniselle valolle, joka puolestaan vaimentaa melatoniinin tuotantoa.

Uraauurtavista löydöksistä voitiin pian tehdä seuraavat johtopäätökset:

  • Kirkas ja sinertävä valo aamupäivän tunteina nostaa valppautta ja vireystilaa
  • Väärään aikaan saadut valosignaalit sekoittavat luontaisen unirytmin
Esi-isämme elivät harmoniassa luonnollisen päivänvalon kanssa. Nykyihminen viettää 90 % ajastaan sisätiloissa, jotka ovat usein huonosti valaistut.

Kuva: Esi-isämme elivät harmoniassa luonnollisen päivänvalon kanssa. Nykyihminen viettää 90 % ajastaan sisätiloissa, jotka ovat usein huonosti valaistut.

Riittävän unensaannin ja hyvän vuorokausirytmin merkitystä on tutkittu paljon, ja jokainen meistä kykenee listaamaan hyvän unensaannin positiivisia vaikutuksia terveydellemme.

Toisaalta ymmärrämme myös liian vähäisen unensaannin vaikutukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yksikin huono yö vaikuttaa väistämättä työpäivän kulkuun, ja pitkällä aikavälillä vaikutukset terveydelle voivat olla vakavat.

Usein kuitenkin unohdetaan, että juuri valaistus on vuorokausirytmiin eniten vaikuttava tekijä.

Miten valaistuksella vaikutetaan vuorokausirytmiin?

Ideaalitilanteessa jokainen meistä voisi lähteä aamupäivällä ulkoilemaan ja saada luonnonvalosta riittävän määrän vuorokausirytmiämme tukevaa valoa.

Tiedämme kuitenkin, että tämä on jo olosuhteidenkin puolesta usein mahdotonta. Pohjoisen leveysasteen alueilla on tyypillistä, ettei normaalia toimistotyöaikaa tekevä ehdi nähdä talvisin lainkaan päivänvaloa työpäivänsä aikana.

Aamupäivän tunnit ovat vuorokausirytmimme kannalta kaikkein olennaisimmat, ja juuri näihin tunteihin työnantaja voi vaikuttaa tarjoamalla sisätiloihin vuorokausirytmiä tukevan valaistuksen.

Vuorokausirytmiin vaikutetaan seuraavilla valon ominaisuuksilla:

  • Valon määrä
  • Valon värilämpötila
  • Valon suunta
  • Ajoitus
  • Kesto

Ihmiskeskeisessä valaistuksessa on kyse verrattain monimutkaisesta kokonaisuudesta, jonka suunnitteluun tarvitaan ammattilaista. Perusperiaate voidaan kuitenkin yleistää seuraavalla tavalla: aamupäivän tunteina tuotetaan kirkasta ja sinertävää valoa, joka putoaa iltaa kohden asteittain himmeämpään, kellertävään valoon.

Biologisten vaikutusten kannalta oleellista on verkkokalvon valoherkille gangliosoluille pääsevän valon määrä. Alkuperäinen kuva licht.de.

Kuva: Biologisten vaikutusten kannalta oleellista on verkkokalvon valoherkille gangliosoluille pääsevän valon määrä. Tässä tärkeintä on vertikaalivalo eli 0–45° kulmassa tuleva valo. (Kuvan alkuperäinen lähde: licht.de)

Valaistuksen vaikutus: tutkimuksia eri toimialoilta

Valaistuksen vaikutusta ihmisiin on tutkittu lukuisissa kenttätutkimuksissa eri toimialoilla. Yksi tunnetuimmista tutkimuksista on jo vuonna 2002 julkaistu, metalliteollisuuteen sijoittuva tutkimus. Kun valon määrä nostettiin 300 luxista 500 luxiin, saatiin seuraavat keskimääräiset vaikutukset:

  • 6 % parempi tuottavuus
  • 8 % vähemmän virheitä
  • 14 % vähemmän työtapaturmia

Kun valon määrä nostettiin vastaavasti 300 luxista 2000 luxiin, olivat mitatut vaikutukset vieläkin merkittävämmät:

  • 16 % parempi tuottavuus
  • 29 % vähemmän virheitä
  • 52 % vähemmän työtapaturmia

Valon määrän vaikutusta teollisuusympäristössä on tutkittu myös suomalaisen Henri Juslénin väitöskirjatutkimuksessa vuodelta 2007. Kenttätutkimuksissa todettiin merkittävät, parhaimmillaan 7,7 % vaikutukset tuottavuuden kasvuun. Samassa tutkimuksessa todettiin myös sairaspoissaolojen vähentyneen valon määrän nostamisen myötä.

Ihmiskeskeisen valaistuksen johtava tutkimuslaitos Lighting Research Center on julkaissut viime vuosina useita eri toimistotyöntekijöille toteutettuja tutkimuksia, joissa ihmiskeskeisellä valaistuksella on todettu seuraavia hyötyjä:

  • Nopeampi nukahtaminen illalla
  • Paremmin synkronoitu vuorokausirytmi
  • Parempi unen laatu
  • Vähemmän masennusoireita
  • Kasvanut valppaus ja vireys

LightingEuropen ja ZVEI:n vuonna 2015 teettämässä A.T Kearneyn tutkimuksessa arvioitiin ihmiskeskeisen valaistuksen vaikutuksia seitsemällä eri segmentillä. Näistä esimerkiksi koulutuksen alalla arvioitiin seuraavat vaikutukset:

  • 15 % parempi kognitiivinen suorituskyky oppilailla
  • 10 % pienemmät terveydenhuolto- ja koulutuskustannukset vähempien ADHD-seurausten vuoksi
  • 18 % parempi psyykkisten häiriöiden hoidon tehokkuus
  • 2 vuotta pidempään pysyvät työntekijät

Ihmiskeskeinen valaistus vaatii vielä paljon tutkimusta, mutta jo nyt on selvää, että vaikutukset ovat merkittävät niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin tasolla.

Lopuksi

Kuten olemme huomanneet, valo vaikuttaa meihin paljon syvemmin kuin pelkästään visuaalisesti.

Valaistusta parantamalla voimme vaikuttaa suoraan ihmisen vuorokausirytmiin sekä parantaa sen häiriöistä aiheutuneita ongelmia – lopputuloksena hyvinvoiva, terveempi ja tehokkaampi työntekijä.

Palaamme pian aikaan, jolloin jo uudeksi normaaliksi muodostunut etätyö ei olekaan enää pakollinen paha. Valtaosa meistä palaa työpaikalle tuttuun ympäristöön ja työkavereiden pariin. Kysymys kuuluukin, millaisiin valaistusolosuhteisiin palaamme?

Lisää aiheesta