Valaistuksella voidaan vaikuttaa työntekijän vireyteen ja terveyteen, sanoo tutkimusprofessori

Timo Partonen tuntee valon vaikutuksen ihmiseen kenties paremmin kuin kukaan muu Suomessa. Hän työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimusprofessorina ja on jo 1980-luvulta erikoistunut unen, valon vaikutusten ja kaamosmasennuksen tutkimiseen. Partonen on lisäksi psykiatrian dosentti Helsingin yliopistosta.

Millä kaikilla tavoin valo vaikuttaa ihmiseen? Voiko yritys tukea oikealla valaistuksella työntekijöiden tuottavuutta? Partonen vastaa 9 keskeiseen kysymykseen valon merkityksestä – ja kehottaa yrityksiä valveutumaan valon vaikutuksista.

1. Miten valo vaikuttaa ihmiseen?

Kuten ihminen itsekin huomaa, riittävällä valolla on välitön virkistävä vaikutus. Valon myötä ihminen voi keskittyä paremmin, huomiokyky ja tarkkaavaisuus paranevat, reaktiot nopeutuvat, ihminen tekee vähemmän virheitä ja suoriutuu tehtävästään nopeammin ja paremmin. Sitä vastoin puutteet valaistuksessa aiheuttavat väsymistä ja lisäävät siitä koituvia ongelmia.

Suuri merkitys on sillä, mihin aikaan ihminen saa valoa. Keskeinen käsite tässä on sisäinen kello: se synnyttää ja ylläpitää vuorokausirytmiä. Sen toiminnan kannalta tärkeintä on saada reippaasti valoa aamuisin, vähintään neljä tuntia. Jos valoa puolestaan tulee iltapainotteisesti, on sillä vuorokausirytmiä viivästyttävä vaikutus, mikä on ihmisen terveydelle monella tapaa haitallista.

2. Mikä ero on visuaalisella ja vuorokausirytmiä tukevalla valaistuksella?

Visuaalisen valaistuksen standardit antavat tietyt viitearvot sille, minkä verran valoa tulee olla, jotta ihminen näkee iän mukaisesti ja voi työskennellä turvallisesti ja virheettömästi. Vuorokausirytmiä tukeva valaistus huomioi myös valon ei-visuaaliset vaikutukset eli
terveysvaikutukset liittyen muun muassa vireystasoon, suorituskykyyn ja terveydentilaan.

2000-luvun alussa löydettiin silmän verkkokalvolta valolle sisäsyntyisesti herkät gangliosolut, jotka vievät viestit suoraan sisäiselle kellolle. Niiden löytämisen myötä valon terveysvaikutukset nousivat keskustelun keskiöön.

Tutkimuksissa on voitu laskea lukseissa, kuinka voimakas valaistus tarvitaan tahdittamaan ihmisen vuorokausirytmiä – ja tämänpäivän valaistusstandardit eivät näitä tarpeita täytä.

3. Millaisella valaistuksella tuetaan ihmisen terveyttä?

Ihmisen tulisi saada hyvin runsaasti valoa aamuisin ennen kello 12. Silmälle tulevan valon määrän pitäisi olla vähintään 400 luksia 4000 kelvinin värilämpötilassa.*

Iltapäivästä valoa pitäisi saada vähintään visuaalisen näkemisen standardien verran. Illalla luksien tarve on alle 10 eli valaistusta tulee selvästi himmentää, jotta vuorokausirytmi toimii säännöllisenä ja edistää terveyttä.

Valaistus ei saa pysyä koko päivän ajan tasaisena, vaan sen valon määrää pitää pystyä säätämään. Tärkeää on myös, että valaistus on valkoista, jolloin se on silmälle miellyttävää.

4. Mitä vaikutuksia huomataan, jos ihminen ei saa riittävästi vuorokausirytmiä tukevaa valoa?

Jos vuorokausirytmissä eli sisäisen kellon toiminnassa on häiriöitä, rasittaa se ihmisen sydäntä ja verisuonia ja altistaa pitkään jatkuneena sepelvaltimotaudille ja aivoverenkierron häiriöille. Se aiheuttaa sisäisiä tulehdusreaktioita, lihomista ja heikentää sokerinsietokykyä,
mikä voi johtaa tyypin 2 diabetekseen. Se voi aiheuttaa myös keuhkoastmaa, masennusoireita ja unettomuutta.

5. Miksi yritysten tulisi kiinnostua valaistuksen merkityksestä?

Koska yrityksissä on ihmisiä töissä, ja koska työntekijät ovat avain menestykseen. Työnantaja voi oikeanlaiset puitteet luomalla edesauttaa työntekijöidensä terveyttä.

Valaistuksessa tulisi pelkän rakennusten energiankulutuksen lisäksi huomioida valon merkittävät vaikutukset ihmiseen: ikänäkemiseen, suoritusten virheettömyyteen ja
turvallisuuteen, vireystasoon ja terveydentilaan. Näillä asioilla on jopa 100-kertainen vaikutus yritysten kustannuksiin verrattuna energiansäästöön.

6. Millaista valaistus on suomalaisissa tiloissa?

Hajontaa on paljon: paikoin valaistus ei ole edes visuaalisen näkemisen näkökulmasta riittävä. Vuorokausirytmin ja sisäisen kellon puolta eli valon terveysvaikutuksia ei valaistuksessa ole toistaiseksi huomioitu oikeastaan lainkaan. Samalla vietämme valtaosan ajasta sisällä, joten valaistukseen tulisi kiinnittää merkittävästi enemmän huomiota. Jos työpaikoilla olisi edes aamuisin 4 tuntia 400 luksia 4000 kelvinin värilämpötilassa*, olisi se jo huomattava parannus.

Lisäksi eri-ikäisten tarpeet tulisi huomioida. Ihmisen silmän linssissä tapahtuu iän myötä muutoksia, joiden myötä valoa pääsee vähemmän silmänpohjaan asti. Yli 50-vuotiaat tarvitsevat runsaammin valoa suoriutuakseen tehtävistään kuin 20-vuotiaat.

7. Mikä estää yrityksiä näkemästä valaistuksen tärkeän merkityksen?

Todennäköisesti tietämättömyys: näissä aiheissa ei olla pysytty ajan tasalla. Kovin vaikeaa ei olisi luoda toimistoille nykyisellä led-tekniikalla riittävää valaistusta tukemaan vuorokausirytmiä, mutta valon merkitystä ei tässä suhteessa täysin ymmärretä. Tekniikka on kehittynyt valtavasti, muun muassa valaistustasojen säätämiseen olisi jo joukko erinäisiä sovelluksia, mutta koetaanko ne sitten liian kalliiksi, kun ei ymmärretä valon antamaa hyötyä.

8. Voiko valaistus nähdäksesi vaikuttaa yritysten tuottavuuteen?

Ainakin valaistuksella voidaan, kuten todettu, edesauttaa ihmisten vireyttä, suorituskykyä ja terveyttä. Oikeanlainen valaistus lisää myös turvallisuutta ja virheettömyyttä. On siis selvää, että valolla voidaan vaikuttaa ainakin näiden tekijöiden kautta tuottavuuteen.

Kansantalouden näkökulmasta tarkasteltuna on tutkimuksia siitä, mitä valaistuksen puutteet aiheuttavat. Kaamosmasennus maksaa joka vuosi jopa 800 miljoonaa euroa; unettomuus on kaamosmasennustakin yleisempää ja hintalappu vielä suurempi eli jopa 4281 miljoonaa
euroa. Siis, jos pelkästään euroja mietitään, on vuorokausirytmiä tukemattoman valaistuksen kansanterveydellinen hinta yli 5 miljardia euroa vuodessa.

9. Miten valaistuksen suunnittelun tulisi kehittyä Suomessa?

Ei-visuaalinen valaistus tulisi huomioida suunnittelussa ja ottaa mukaan standardeihin. Niiden mukaisesti valaistustavoitteet täyttyvät parhaiten, jos kohteissa noudatetaan WELL-standardin valaistustavoitteita. Tällöin ihmisille saadaan niin visuaalinen valaistus kuin myös
vuorokausirytmiä tukeva valaistus. Tärkeää on tällöinkin muistaa se, että valaistusvoimakkuus ei saa pysyä tasaisena koko päivän, vaan valoa tarvitaan runsaimmin aamuisin.

Nopein reitti muutokseen olisivat kaiketi yritykset, jotka tekevät valaistussuunnittelua rakennushankkeissa sekä tietenkin itse rakennuttajat. Tässä tarvitaan keskustelua eri osaajien välille, sillä jos konsultit, arkkitehdit, sähkösuunnittelijat ja hankesuunnittelijat eivät keskustele keskenään, jää oikeanlainen valaistus edelleen huomioimatta.

Täältä pääset lukemaan kuinka LapWall laittoi ihmiset edelle ja uudisti valaistuksen tukemaan hyvinvointia.

Millainen on OIKEAOPPINEN VALAISTUS:

● Säädettävä ja vuorokaudenajan mukaan muuttuva.
● Aamuisin min. 400 luksia 4000K klo 12 asti.

*400lx x 4000K = EDI D65 250lx

* Huom. valon määrä tulee mitata vaakasuoralta pinnalta, jotta saadaan silmälle
tuleva valon määrä. Pystysuora valo tulee silmälle vain noin 40-prosenttisesti.
● Aamun runsasta valotarvetta voidaan tukea esim. epäsuoralla kirkasvalolla.
● Iltapäivisin vähintään sisävalaistuksen standardin SFS-EN 12464-1 mukainen
valaistus.
● Optimaalinen värilämpötila 5000 kelviniä eli valkoiselta luonnonvalolta
näyttävä valonväri.
● Ledeillä toteutettu vastuullinen valaistus tukee terveysvaikutuksia, vähentää
virheitä ja lisää vireyttä sekä lisää viihtyvyyttä.

* MIKÄ EDI?

Nykyisin valon vuorokausirytmiä tukevan valaistuksen mittaaminen on mahdollista. Äskettäin
kehitetty ja CIE:n hyväksymä, kansainvälinen standardi tarjoaa SI-yhteensopivan tavan
kvantifioida valon vaikutus verkkokalvon valolle sisäsyntyisesti herkkiin melanopsiinia
ilmentäviin hermosoluihin, jotka välittävät valon vaikutukset vuorokausirytmiin.
Kvantifiointi perustuu asiantuntijoiden tieteelliseen konsensukseen, ja se ilmaistaan helposti
mitattavana määränä (päivänvaloa vastaava melanooppinen valaistusvoimakkuus, joka on määritelty standardissa .

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä,

Vesa Vähänen
0201255805
vesa.vahanen@greenled.fi